Korjata vai ostaa uusi? Oikean päätöksen tekeminen laitteestasi
Käytännöllinen kehys — ikä, hinta ja 50 %:n sääntö — jotta lopetat arvailemisen ja teet päätöksen, joka todella säästää rahaa
Julkaistu: 6. helmikuuta 2025 | Päivitetty: 15. maaliskuuta 2026
Joka viikko joku kävelee korjaamoon rikkinäisen laitteen kanssa ja samalla kysymyksellä: kannattaako se korjata? Joskus vastaus on selvä. PS5, jossa HDMI-portti on poikki — korjaa se, ei kysymystä. Kymmenen vuotta vanha kannettava, jonka emolevy on hajonnut — todennäköisesti ei. Mutta useimmat tapaukset osuvat jonnekin siltä välille, ja siellä ihmiset tekevät kalliita virheitä molempiin suuntiin. Tämä opas antaa sinulle konkreettisen kehyksen, jotta sinun ei tarvitse arvata.
Lyhyesti: Käytä 50 %:n sääntöä — jos korjaus maksaa enemmän kuin puolet siitä, mitä vastaava korvaava laite maksaa tänään, vaihto yleensä voittaa. Mutta ikä, ohjelmistotuki ja ympäristövaikutus muuttavat laskelmaa. Laitteen korjaaminen pidentää sen käyttöikää keskimäärin 3–5 vuotta Euroopan ympäristöviraston mukaan (EEA, 2023).
Mikä on 50 %:n sääntö korjaamisen ja vaihdon välillä?
50 %:n sääntö on korjausalan laajimmin käytetty vertailukohta: jos korjausarvio ylittää 50 % siitä, mitä vastaava korvaava laite maksaa tänään, vaihto on yleensä viisaampi taloudellinen siirto. iFixitin vuoden 2023 korjattavuusanalyysin mukaan keskimääräinen kuluttaja korvaa laitteen, kun korjaustarjoukset saavuttavat 40–60 % korvaushinnasta — juuri siinä, missä taloustiede todella muuttuu. Se on karkea ohje, ei laki. Konteksti vaikuttaa aina.
Keskeinen sana on "vastaava korvaus tänään." Ei mitä maksoit kolme vuotta sitten. Ei valmistajan nykyistä uutta hintaa. Mitä vastaava toimiva laite myydään juuri nyt — käytettynä, kunnostettuna tai uutena — Suomen markkinoilla. PS4:n, jonka maksoit 300 € vuonna 2016, voi ostaa käytettynä noin 80 €:lla tänään. Se muuttaa korjauslaskelman täysin.
Tunnearvo on myös todellinen. MacBook, jota joku on käyttänyt kuusi vuotta kaiken työnsä kanssa, ei ole vain hyödyke. Se on legitiimiä. Mutta ole rehellinen itsellesi siitä, ohjaako tunne päätöstä, koska 200 €:n korjaus 80 €:n laitteelle on silti 200 €:n korjaus.
Miten laitteen ikä vaikuttaa päätökseen?
Ikä vaikuttaa enemmän alustaan kuin itse fyysiseen laitteeseen. EU:n tuotteen elinkaaritutkimus (Euroopan komissio, 2021) havaitsi, että useimmilla elektroniikkalaitteilla on toiminnallinen laitteiston käyttöikä 7–10 vuotta, mutta ohjelmistotuki — laiteohjelmistopäivitykset, pelikirjastot, sovellusyhteensopivuus — päättyy usein aikaisemmin. Vuonna 2013 julkaistu PS4 on nyt yli kymmenen vuotta vanha. Sony lopetti virallisesti PS4:n ensimmäisen osapuolen pelikehityksen. Se on todellinen rajoitus.
Tässä on hyödyllinen henkinen jako: laitteiston ikä vs alustan ikä. Vuoden 2020 loppupuolella julkaistu PS5 on noin 5–6 vuotta vanha vuonna 2026. Se on keskivaiheilla. Pelit julkaistaan edelleen, Sony tukee sitä edelleen, ja laitteisto on rakennettu kestämään. Kymmenen vuoden ikäinen PS4 on alustansa elinkaaren lopussa fyysisestä kunnosta riippumatta. Laitteiston korjaaminen ei laajenna ekosysteemiä.
Kannettavat vanhenevat eri tavalla. Neljä vuotta vanha kannettava, joka pyörittää Windows 11:tä SSD-asemalla, on edelleen täysin kykenevä useimpiin tehtäviin. Seitsemän vuotta vanha kannettava, joka ei voi vastaanottaa Windows 11 -päivityksiä, on tietoturvariski, ei vain vanha kone. Ikä yksin ei vastaa kysymykseen — alustantuki vastaa.
Korjaa vai vaihda -päätöstaulukko
Tämä taulukko antaa nopean suuntauksen yleisille tilanteille. Korjauksen prosenttiosuus lasketaan nykyisestä käytetyn/kunnostetun markkinahinnan mukaan, ei alkuperäisestä vähittäishinnasta.
| Laite & tilanne | Laitteen ikä | Korjaus % korvaushinnasta | Suositus |
|---|---|---|---|
| PS5 — HDMI-porttivika | 3–5 vuotta | ~14 % (75 € korjaus / 549 € uutena) | Korjaa — selkeä valinta |
| PS4 — Blue Line of Death (APU-uudelleenjuotto) | 10+ vuotta | ~100–150 % (120–180 € korjaus / 120 € käytetty PS4) | Vaihda — taloudellisesti korjauskelvoton |
| Kannettava — halki mennyt näyttö (keskiluokka) | 2–4 vuotta | ~15–25 % (100–150 € korjaus / 600 € korvaus) | Korjaa — suoraviivainen arvo |
| Kannettava — hajonnut emolevy (budjettimalli) | 5+ vuotta | ~60–80 % (180–250 € korjaus / 300 € korvaus) | Vaihda — marginaalinen parhaimmillaan |
| MacBook — akun vaihto | 3–6 vuotta | ~8–12 % (100–140 € korjaus / 1200+ € korvaus) | Korjaa — lähes aina kannattaa |
| PS4 — levyasemavika ainoastaan | 8–10 vuotta | ~35–50 % (40–60 € korjaus / 120 € käytetty PS4) | Rajamaasto — riippuu siitä, kuinka paljon käytät sitä vielä |
Mitä "taloudellisesti korjauskelvoton" oikeasti tarkoittaa?
Laite on taloudellisesti korjauskelvoton, kun korjauksen hinta saavuttaa tai ylittää sen, mitä vastaava toimiva laite myydään tänään. Euroopan uudelleenkäyttöverkoston (2022) mukaan noin 12 % korjaamoille tuoduista laitteista kuuluu tähän kategoriaan — ei siksi, että niitä ei teknisesti voida korjata, vaan koska korjaaminen maksaa enemmän kuin korvaaminen. Tämä on merkityksellinen ero.
Selkein esimerkki päivittäisestä korjaustyöstä: PS4, jossa on Blue Line of Death APU:n hajonneesta juotosliitoksesta. APU:n uudelleenkuulaaminen — sirun poistaminen, alustojen puhdistaminen, uusien juotospallien asentaminen ja uudelleenjuottaminen — maksaa 120–180 € laboratoriosta riippuen. Toimiva käytetty PS4 Pro myydään noin 120 €:lla Tori.fi:ssä. Käyttäisit saman verran rahaa joka tapauksessa, mutta korjauksella sinulla on silti 10 vuotta vanha alusta ilman tulevaa ohjelmistotukea. Se on taloudellisesti korjauskelvoton.
Noin 12 % itsenäisiin korjaamoihin tuoduista kuluttajaelektroniikkalaitteista on taloudellisesti korjauskelvottomia — ei siksi, että korjaus olisi teknisesti mahdotonta, vaan koska korjauksen hinta saavuttaa tai ylittää vastaavan toimivan käytetyn laitteen nykyisen markkina-arvon. Tämä luku, Euroopan uudelleenkäyttöverkostolta (2022), korostaa, että "voiko sen korjata" ja "pitäisikö se korjata" ovat kaksi erillistä kysymystä.
Muuttaako EU:n korjausoikeusdirektiivi jotain suomalaisille kuluttajille?
Kyllä — ja enemmän kuin useimmat tajuavat. EU:n korjausoikeusdirektiivi (2024/1799/EU) hyväksyttiin vuonna 2024, ja se vaatii EU-jäsenvaltioita, mukaan lukien Suomea, saattamaan sen osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2026 mennessä. Se velvoittaa valmistajat toimittamaan varaosia, diagnostiikkatyökaluja ja korjausdokumentaatiota kohtuullisiin hintoihin itsenäisille korjaajille. Se myös kieltää ohjelmistotekniikat, jotka on suunniteltu estämään itsenäinen korjaus. (Euroopan parlamentti, 2024)
Käytännössä tämä tarkoittaa: valmistajat eivät enää laillisesti voi pakottaa sinua omaan palveluverkostoonsa ylihinnoiteltuihin hintoihin. Itsenäiset korjaamot saavat pääsyn samoihin osatoimittajakanaviin. Se pitää korjaushinnat kilpailukykyisinä ja tekee 50 %:n säännöstä helpommin sovellettavan, koska vertaat oikeisiin markkinahintoihin — ei keinotekoisesti korotettuihin.
Suomen kuluttajansuojalaki tarjoaa jo vahvan perussuojan. Kuluttajansuojalain mukaan tuote, joka vikaantuu odotetun käyttöikänsä aikana, voi oikeuttaa sinut ilmaiseen korjaukseen tai korvaukseen myyjältä, jopa tavallisen kahden vuoden takuun jälkeen. Kannattaa tarkistaa ennen kuin maksaa mistään.
Miksi ympäristönäkökohta oikeasti merkitsee tässä?
Suomi on johdonmukaisesti sijoittunut EU:n parhaimpien maiden joukkoon kiertotalouden suorituskyvyssä Eurostatin (2023) mukaan. Tämä konteksti on tärkeä korjaa vai vaihda -päätöksessä, koska suomalainen kestävyyskulttuurі ei ole pelkkää markkinointia — se muokkaa, mitä vaihtoehtoja sinulle todella on. Korjausinfrastruktuuri täällä on parempi kuin monilla vertailukelpoisilla markkinoilla.
Laitteen korjaaminen vaihdon sijaan pidentää sen käyttöikää keskimäärin 3–5 vuotta Euroopan ympäristöviraston (EEA, 2023) mukaan. Uuden älypuhelimen valmistaminen tuottaa noin 70 kg CO₂-ekvivalenttia; tyypillinen korjaus tuottaa murto-osan siitä. Konsolien ja kannettavien valmistuksen ympäristöjalanjälki on vielä suurempi.
Tässä on jotain, mitä "osta vain uusi" -leiri ottaa harvoin huomioon: omistamiesi laitteiden ympäristökustannus on jo maksettu. Hiilidioksidi päästettiin, kun se valmistettiin. Sen heittäminen pois ei kumoa sitä — se vain lisää seuraavan laitteen valmistuskustannuksen päälle. Korjaaminen on ainoa vaihtoehto, joka ei kaksinkertaista ympäristölaskua.
Kolme konkreettista skenaariota: mitä suosittelemme
Abstraktit säännöt menevät vain tiettyyn pisteeseen. Tässä on, miten korjaa vai vaihda -logiikka toimii kolmessa konkreettisessa tilanteessa, joita näemme säännöllisesti korjaamossa.
PS5, jonka HDMI-portti on rikki
Tämä kannattaa lähes aina korjata. PS5 maksaa 549 € uutena. HDMI-portin vaihto hyvässä korjaamossa maksaa 60–90 € Helsingissä. Se on 11–16 % korvaushinnasta — selvästi minkä tahansa järkevän kynnysarvon sisällä. Konsoli on alustansa puolivälissä, ja ensimmäisen osapuolen pelejä julkaistaan edelleen vuosia. Älä korvaa sitä portin takia.
PS4, jossa Blue Line of Death
Tämä on rajamaastotapaus, joka todella menee kumpaan suuntaan tahansa. Jos vika on ohjelmiston korruptio, uudelleenrakennus voi maksaa 40–60 € ja on selvästi sen arvoista. Jos kyse on APU:n juotos-ongelmasta, joka vaatii täydellisen uudelleenkuulaamisen, olet 120–180 € — verrattavissa käytetyn vaihdon ostamiseen. Siinä vaiheessa alustan ikä kallistaa päätöksen vaihdon puolelle, ellei sinulla ole erityisiä tietoja asemalla, jotka sinun täytyy palauttaa.
Kannettava, jonka näyttö on halki
Useimmille alle neljä vuotta vanhoille kannettaville näytön vaihto kannattaa. Osat ja työ maksavat yleensä 80–150 € paneelista riippuen. Toimivalla keskiluokan kannettavalla, jossa on halki mennyt näyttö, on vielä vuosia hyödyllistä käyttöikää ja ohjelmistotukea. Näyttö on vain komponentti. Korvaa komponentti, ei konetta.
Epävarma, kumpaan kategoriaan laitteesi kuuluu? Tuo se ilmaiseen arviointiin Helsingissä.
Laitteen valinta- ja ostopalvelu Pyydä korjausarviointiaUsein kysytyt kysymykset
Mikä on 50 %:n sääntö korjaamisen ja vaihdon välillä?
50 %:n sääntö sanoo: jos korjaus maksaa enemmän kuin 50 % siitä, mitä vastaava korvaus maksaa tänään, vaihto on yleensä parempi taloudellinen valinta. "Tänään" on operatiivinen sana — käytä nykyistä käytetyn tai kunnostetun markkinahintaa, ei sitä, mitä alun perin maksoit. Se on ohje, ei takuu, ja tunnearvo tai tietojen palautustarpeet voivat muuttaa vastausta.
Kannattaako PS5 korjata HDMI-porttivian takia?
Lähes aina kyllä. PS5:n HDMI-portin vaihto maksaa yleensä 60–90 € hyvässä korjaamossa. Konsoli maksaa uutena noin 549 € — joten se on noin 12–16 % korvaushinnasta. PS5 on vielä alustansa elinkaaren puolivälissä aktiivisella ohjelmistotuella, joten korjaus on selkeä taloudellinen valinta tässä skenaariossa.
Mitä "taloudellisesti korjauskelvoton" käytännössä tarkoittaa?
Laite on taloudellisesti korjauskelvoton, kun korjauksen hinta saavuttaa tai ylittää sen, mitä toimiva korvaava laite myydään tänään. PS4, jossa on APU:n juotosvika, voi maksaa 120–180 € uudelleenkuulata — mutta toimiva käytetty PS4 myydään noin 120 €:lla. Kun luvut ovat yhtä suuret ja alusta on elinkaaren lopussa, vaihto voittaa. Noin 12 % laitteista kuuluu tähän kategoriaan Euroopan uudelleenkäyttöverkoston (2022) mukaan.
Mitä oikeuksia suomalaisilla kuluttajilla on EU:n korjausoikeusdirektiivin nojalla?
EU:n korjausoikeusdirektiivi (2024/1799/EU) velvoittaa valmistajat toimittamaan varaosia, työkaluja ja korjausdokumentaatiota oikeudenmukaisiin hintoihin itsenäisille korjaajille, ja kieltää ohjelmistolukot itsenäiselle korjaukselle. Suomen on pantava tämä täytäntöön vuoteen 2026 mennessä. Kuluttajansuojalaki antaa sinulle myös oikeudet myyjää vastaan, jos tuote vikaantuu odotetun käyttöikänsä aikana — takuuehtojen takuuajan jälkeenkin.
Kannattaako kannettava korjata, jos näyttö on halki?
Useimmille alle neljä vuotta vanhoille kannettaville kyllä. Näytön vaihto maksaa yleensä 80–150 € osissa ja työssä mallista riippuen. Jos muu kone toimii hyvin ja saa edelleen käyttöjärjestelmäpäivityksiä, se on lähes aina alle 50 %:n kynnysarvon. Poikkeuksia ovat hyvin halvat alle 300 €:n kannettavat, joissa korjaushinta voi nousta lähes puoleen uuden aloitustason vaihdon hinnasta.